Tänään sitten alkoi tämä uudenlaisen elämänasenteen opettelu. Jo töissä tuntui melkein jännittävän illalle sovittu tapaaminen PT:n kanssa. Tai Rainerin, kuten työkaveri sanoi. Töissä meinasi taas mennä hiukan yliajalle ja niinpä olikin sitten pikkuinen kiiru, kun pääsin kotiin. Aamulla oli jo tullut katsottua lenkkivaatteita esiin, mutta sykemittarit ja vyöt, joita vuosien varrella on tullut erilaisia tähän talouteen, olivat kaikki kadoksissa. No rivakan penkomisen jälkeen löytyi kännyyn yhdistettävä bluetooth-sykevyö. Kännykkään vielä virtaa ja lenkkikamppeet päälle. Siinä sitä olikin tälle kuntoilijalle alkuveryttelyt -tuli jo hiki.
Lenkille suunnattiin kiristyvään pakkasiltaan (-17 C). Välillä PT vähän topuutteli, kun ei juttelusta tahtonut tulla oikein mitään. Matalalla sykkeellä syntyy parempaa tulosta, kun on tällainen painonpudottaja. Matkalla sain ihan hyvää faktaa nimenomaan painonpudotukseen liittyvästä kuntoilusta. Enemmän oli tämä varmaan vielä sellaista tunnustelua. Mukavasti kuitenkin sujui sauvojen siivittämänä. Milloinhan saan sauvatekniikasta kommentteja - saas nähä.
Kotiin päästyä oli ensimmäinen mittaus. Painot, rasvat lihakset ja luut. Paria ensimmäistä auttamattomasti liikaa ja sitten jälkimmäisiä taas liian vähän. Lohdullista oli että sisäelimiä ympäröivän rasvan määrä ei kuitenkaan ole kivunnut vielä siihen vaarallisempaan luokkaan. Jotain valopilkkua sentään. Perjantaina taas uudelleen
Kotiin päästyä oli ensimmäinen mittaus. Painot, rasvat lihakset ja luut. Paria ensimmäistä auttamattomasti liikaa ja sitten jälkimmäisiä taas liian vähän. Lohdullista oli että sisäelimiä ympäröivän rasvan määrä ei kuitenkaan ole kivunnut vielä siihen vaarallisempaan luokkaan. Jotain valopilkkua sentään. Perjantaina taas uudelleen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti