Nousee, nouseehan se kunto mullakin!

Nyt  komeillee jääkaapin ovessa uusi liikuntaohjelmajakso. Ensimmäiset 8 viikkoa ovat hurahtaneet ohi. Matkan varrelle on kuulunut pettymyksiä ja mukavia kuntohavaintoja. Kuten se, että koko sauvakävelylenkin pystyy vetämään nopeammin kuin taannoin ja puhumaan kaiken lisäksi koko ajan. Aiemmin pelkästään puhkuin.
Pettymykseen tai sen tunteeseen kuuluu se, että paino laskee huomattavasti hitaammin, kuin mitä alunalkaen toivoin. No toiveissahan olen elänyt sen painonlaskun suhteen jo useampia vuosia. Eikä toivomalla tosiaan mitään tapahtunut. Nyt se sentään laskee pikkuhiljaa. Eikä ihan hurjia juttuja ole ravintopuolella vielä tehty. Sen energiakolmion pitäminen oikeinpäin päivätasolla on aika haastava juttu ja varsinkin, jos työmatkailee. Silloin ei ateria-ajat eikä ateriatkaan ole oikein valittavissa ja lisäksi liikkumiselle on hippasen vaikeaa joskus löytää aikaa. Liikuttu on kuitenkin joka viikko ja suunnilleen ohjelman mukaan.
Harjoituksen aikana puhumisesta vielä sen verran, että salilla kuuntelin jonkun muun personal trainerin juttuja sivusta kävelymatolla talsiessani. Kuului sanovan, että niin kauan kun puhe sujuu lisätään rasitusta - muuten on liian iisiä kuulemma, eikä kehitystä tapahdu. Varmaan näinkin. Ulkonäöstä päätellen tavoitteena ei ollut karistaa rekallista voipaketteja kuorruttamasta kehoa niinkuin minulla on. Taisi olla tulevia maratoonareita.
Oleellista lieneekin, että kullekin liikunnat ja syömiset katsotaan omien tavoitteiden mukaan. Minä onneksi saan puhua kävellessäni. Ja muutenkin tuntuu personal trainerilla olevan tolkku tallella kokonaisuuden kanssa.
Tuossa uudessa ohjelmassa on yksi selkeä muutos - lepopäiviä on vähemmän! Niitä on tasan kaksi viikossa ja kuntosalia on kaksi kertaa viikossa. Sen lisäksi tulee yhteensä kolme lyhyempää ja pidempää aerobista lenkkiä hiukan eri teholla.
Lenkillä käyminen on muuten ruvennut tuntumaan mukavalta. Tänään oli eka fillari-lenkki ja matkaa taittui reilut 16km! Syke oli hiukan korkeammalla tasolla kuin sauvakävellessä mutta ei tuntunut mitenkään hurjasti läkähdyttävän. Todellinen kuntotesti on perjantaina, kun pelataan kauden ensimmäinen golf-kierros kotikentällä. Hengenahdistusmäki 13 ja 14 väylän välissä kertoo mikä on kunto aiempaan verrattuna....

Kuntoilun sivuvaikutuksia

Pitäisköhän aloittelevia kuntoilijoita varoittaa siitä, että kunnon kohenemisen myötä ilmaantuu erilaisia sivuvaikutuksia. Minä en ole viime vuosina juurikaan välittänyt shoppailusta. Syynä on enimmäkseen ollut se, että pikkuhiljaa erilasissa putiikeissa hipsuttelu ja seisoskelu on ottanut jalkoihin ja tuntunut selässä. Tunnetustihan paikalla seisomiseen kaivataan jonkinlaista lihaskorsettia tukemaan, jotta shoppailija pysyy pystyssä. Ja jos noita oikeita lihaksia ei ole tai ne eivät ole lainkaan kunnossa niin kas kummaa ne huonokuntoiset tai väärät lihakset väsyvät ja rupeaa sattumaan vähän sinne ja tänne. Seurauksena on ollut yleensä ennenaikainen poistuminen kaupasta ja auton penkille lösähtäminen. Näin ei ole enää. Se tuli testattua tänään parissakin liikkeessä ja tuloksena on uudistuksia golfvarusteissa ja uudet salilenkkarit!
Toinen sivuvaikutus lienee jonkinlainen kiinnostus ihonhoitoon. Kas kun liian hyvin valaistussa hotellikylppärissä tuli taannoin havaittua, että jo nyt aikaan saatu painon väheneminen on ainakin osittain kohdistunut noin kolmoisleukaan. Kun kolmoisleuan täytteenä ollutta massaa on saneerattu liikunnalla ja ruokavaliolla vähemmäksi jää jäljelle jonkin verran liian väljä iho. Hmm... täytyypä ryhtyä katsastamaan kunnollisia ryppyvoiteita ja vaikkapa jossain vaiheessa luvata itselleen hemmotteleva kiinteytyshoito. Olisikohan se hyvä palkinto vaikka siihen kohtaan, kun painon pudotustavoitteesta on saavutettu vaikkapa neljännes. No mieluummin olen tulevaisuudessa kuitenkin vaikka ryppyinen hyväkuntoinen ja vain sopivasti ylipainoinen kuin muhkea jumppapallon muodot omaava siloposki!

Onhan niitä lihaksia

Kiireinen viikko ollut, mutta kyllä on tullut liikuttuakin. Alkuviikosta tehtiin lihaskuntotestit ja ensimmäinen visiitti kuntosalille. Ihan mielenkiintoista. Kädet selvisivät puhtain paperien testauksesta. Onneksi olkoon Kädet!Olen kyllä aina tiennyt, että kädet minulla on vahvat vaikka niissä välillä kaikenlaista kremppaa onkin. Joka tapauksessa painot nousivat ylös vuoron perää sillä tapaa, että PT antoi luvan lopettaa ja tuloksena siis täydet pisteet. Valitettavasti en kuitenkaan ole mikään käsilläkävelijä, joten pelkillä hyvillä käsilihaksilla ei pitkälle pötkitä. Ja mistähän ne lienee tulleet? Päivittäinen hiiren kesyttäminen ei juurikaan lihaksia vahvista ja vaikka syömällä on tämä ylipaino hankittu, niin eipä se lusikankaan suuhun vieminen juuri lihaskuntoa kehitä. Lienee siis luontaista.
Muiden lihasryhmien kanssa olikin sitten toisin. Vatsat ja jalat saivat arvosteluksi välttävä ja selkälihaksia ei tuloksesta päätellen minulla taida ollakaan. Toisaalta testien perään tehty kuntosaliohjelma kyllä todistaa, että ne selkälihaksetkin jossain olisivat. Joku paikka selässäni on sen (tai näiden parin) kuntosalitreenin jälkeen kipeinä. Vai onkohan olemassa läskiä, joka kipeytyy lihasharjoituksista?
Nyt siis on päästy jo tähän lihaskuntoharjoitteluunkin ja tuon opastuskerran jälkeen on kertaalleen tullut käytyä jo kuntosalillakin (firman piikkiin!). Ihan mukavalta tuntui, vaikka aika härveleitä ne laitteet ovat. Ja kyllä sai hiukan pähkäillä mikä laite on mikä, kun itsekseen oli toisella salilla. Liekö sama juttu kuntosalilaitteiden kanssa, kuin on näiden sirumaksupäätteiden kanssa - hevin ei kahta samanlaista samaan tarkoitukseen tehtyä laitetta tule vastaan.
Viikkon on kuulunut kovista kiireistä huolimatta myös hapekasta kävelyä uusien teleskooppi kävelysauvojen kanssa Vuokatin raikkaissa maisemissa. Nyt on päästy jo niin pitkälle, että neljän päivän putki työmatkalla hotellissa pakotti oma-aloitteisesti kunnon lenkille joka päivä. Käsien lisäksi onnittelen tänään itseäni, että olen muutoksessa päässyt jo näin pitkälle.