Kävely, joka muutama päivä sitten tuntui kovin vaikealta, sujui tänään ihan mutkattomasti. Lääkärin määräykset sauvojen käyttämättömyydestä heitettiin nurkkaan ja sieltä kaivettiin sauvat mukaan. Taas sujui. Vapaa-päivän lenkki mökin maisemissa olisi tietysti voinut olla vähän pidempikin, mutta tärkeintä oli alkuviikon hankaluuksien jälkeen ylipäätään lähteä liikkeelle.
Välipäivinä on hiukan laiskanlaisesti harrastettu PT:n ohjeistamia venytyksiä. Tiistain ohjauksen jälkeen tuli sähköpostissa kuvallisetkin ohjeet muistin virkistykseksi. Venytyksissä on kyllä itua, mutta jotenkin aika tuntuu lipeävän käsistä. Täytyypä koittaa siinäkin ryhdistäytyä. Venyttely olisi sekin kyllä helpompaa, kun hiukan saisi tätä painoa pois. Kumma noidankehä -kaikki tuntuu jotenkin tässä elämänkohennuksessa riippuvan kaikesta. Nyt tuntuisi, että erityinen tarve on sellaisesta arkipäättäväisyydestä, joka vaan laittaa liikkeelle.
Viime viikonvaihteen ja alkuviikon ruokaseurannan tulokset lähetin keskiviikkona PT:lle ja kommentit tulivatkin jo heti illansuussa. Positiivista oli se, että ihan kaikki ruokavalintani eivät olleet vääriä. Ymmärsin kuitenkin, että ruokarytmiä pitää muuttaa. Syön liian harvoin ja väärään aikaan. Suurin osa energiasta pitäisi saada nautittua ennen työpäivän päättymistä. Meidän perheessä vaan on ollut tapana, että herkkupatojen ääreen asetutaan vasta illalla. Tuossa muuten meni samassa lauseessa kaksi huonoa juttua kerralla, sillä ne herkkupadat ovat se toinen muutettava asia. Ja lisäksi vielä näyttäisi, että Trainerin näkökannan mukaan punaviini ei olekaan tällaisen liki viisikymppisen naisen terveysjuoma, vaan sitäkin pitää säädellä ja säännellä. Tai ruveta sitten lenkkeilemään aivan peijakkaasti.
No tuossa ruokajuttussa on paljon perää, mutta vaatii se kyllä sisäänajoa hiukan. Miten työpäivään saa sijoittumaan kaikki välipalat ;-) ja sitten miten järkeistää tuo iltaruokailu.
Lenkistä vielä sen verran, että huomasin kuinka katuvalottomalla maalaistiellä, pilvisen päivän iltahämärässä tehdyllä lenkillä, on maisemassa kuitenkin uskomattaoman paljon eri sävyjä -- harmaasta. Ja tutun kylätien varressa on näin helmikuun lopulla aika vähän valoja tuikkimassa ikkunoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti